sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Onko tyylii vai ei?

Tuota otsikon kysymystä jouduin miettimään, kun pohdiskelin edellisessä postauksessa mainitsemaani blogiyhteistyötarjouksen hyväksymistä - olisin siis saanut kirjoittaa vapaamuotoisesti muodista ja tyylistä - sekä tietysti sisällyttää siihen tekstiin sen yhden mainoslinkin. 

Ihan reilu tarjous, ei siinä mitään. Mutta kun blogini ei ole mikään varsinainen muoti- tai tyyliblogi, vaikka niistä joskus kirjoittelenkin. Ja kun minä itse en juurikaan mikään muodikkuuden tai tyylikkyyden perikuva ole, niin tällä kertaa jätin tuon tarjouksen hyväksymättä. Jos jokin asia ei tunnu itsestä luontevalta tai sitä joutuu ihan liian kauan pähkäilemään, on parempi, kun jättää tekemättä. Joten tällä hetkellä ei tähän blogiin tule mitään mainoslinkkiä - tulevaisuudesta en mene vannomaan.

Minusta olisi ollut aika lailla epärehellistä teitä lukijoita kohtaan, jos olisin kirjoittanut jotain sellaista, mitä en itse edusta. Minä kyllä tykkään muodista; katselen muotilehtiä ja osa blogisuosikeistanikin on muoti- ja tyyliblogeja - minusta on kiva katsella pukeutumisvinkkejä sellaisilta naisilta, jotka ovat sinut itsensä kanssa ja osaavat yhdistellä uusimmat muodin kotkotukset vaivatta tyylikkäiksi kokonaisuuksiksi. Ihailen monien bloggaajien tyyliä ja taitoa - mutta itse en koe tuota taitoa omaavani.

Minun tyyliäni kuvaavat sanat mukavuus ja vaivattomuus - ja se, mitä aamulla ehdin sen liian täyden vaatekaapin kätköistä päälleni löytämään. Minä kun en vieläkään ole oppinut esim. sitä kultaista sääntöä, että laittaisin seuraavan päivän vaatteet valmiiksi jo edellisenä iltana.
Saatikka, että olisin ne ehtinyt silittää. 

Työssäni joudun kyllä pukeutumaan siististi - meillä käy paljon vieraita ja itsekin joudun eri tilaisuuksissa ja palavereissa käymään. Lisäksi työhöni kuuluu aina silloin tällöin erilaisia edustustilaisuuksia - ja aika usein pukukoodi on tumma juhlapuku - myös naisella. Vaatekaapistani löytyy monta mustaa kotelomekkoa, joihin on helppo yhdistellä erilaisia jakkuja ja koruja tilanteesta riippuen. Hyvä pikkumusta on aina hintansa väärti ja näitä ostankin, jos sopiva vastaan tulee - valitettavan usein vain nykymekkojen pituudet ovat minulle liian lyhyitä. Minun alallani vaan ei aikuinen nainen yksinkertaisesti voi minimekkoa päällensä laittaa. Liian moni mekko vaatekaapissani joutuu toimittamaan tunikan virkaa.

Niinä päivinä, kun ei ole pakko pukeutua, lampsin töihin farkuissa ja teeppareissa tai neuleissa, jalassa mukavat kengät. Saatanpa lähteä ilman meikin hiventäkään - saan välillä rauhassa sulkeutua työhuoneeseeni, pistää villasukat jalkaan ja tehdä pois paperihommia. No, työpöydän laatikossa on kyllä varameikkipussi ja hiuspuuteripullo ja vaatekaapissa roikkuu varamekko ja sukkikset, jos kuitenkin tulee yllätyksiä;)

Ja vapaallahan minä sitten olenkin välillä aikamoinen näky. Varsinainen rönttäliisa! Kotona pelästyn joka kerran, kun ovikello soi - virttyneissä leggareissa tai collagehousuissa ei juurikaan halua ovea avata;) Kauppareissuille nyt on sentään pakko ne farkut vetää jalkaansa.

No, onhan sitä vapaallakin silloin tällöin pukeuduttava: on juhlia, konsertteja, teatteria, kyläilyä, taidenäyttelyitä. Mutta silloin voikin jo laittaa päällensä muutakin kuin sen pikkumustan kotelomekon - sillä kun ei oikein mennä rockkonserttiin. Joopa joo - ne mustat farkut sentään menevät silloinkin.


Onko tyylii vai ei? 
Päätelkää itse, jos ladyn käsiveskassa roikkuu tuollainen heijastin;)

Ja taas toivottelen tervetulleiksi uudet lukijat - ja kiitos teille muille, jotka olette näitä jaarituksia jaksaneet lueskella. Yritän jatkossa hieman aktivoitua enemmän noiden Facebook -päivitysten suhteen - ja tuon Instagraminkin. Siis yritän, mutta varmaksi en lupaa;)

Viime viikko oli töissä aika hurja - ja samaa on luvassa seuraavallakin. Flunssa menee ja tulee - ei pysy poissa, vaikka kuinka käsken. Siitä huolimatta - nautitaan ihanista syyssäistä ja muistetaan heijastimet - niiden aika on just nyt.

Upeaa syyskuun loppua kaikille!

SHARE:

32 kommenttia

  1. Kotivaatteet ovat kyllä oma lukunsa :) Minäkin vaihdan ne päälleni heti ensimmäiseksi kun olen kotiutunut. Sitten toivon ettei tule yllätysvieraita eikä ovikello soi...

    VastaaPoista
  2. Teit varmaan hyvän päätöksen olla hyväksymättä yhteistyötarjousta, jos se ei tuntunut "omalta". Minäkin olen torpannut muutaman tarjouksen, koska en olisi voinut olla niiden asioiden takana. Sitä en halua.

    Minäkin vaihdan vapaalle, kun tulen töihin. Kotona olen mustissa tai muuten tummissa farkuissa, joita en koskaan käytä töissä. Mukavat vaatteet mahdollistavat kaikki kotiaskareet. Kun sitten menen kodin ulkopuolelle, mietin tarkemmin asuani. Töissä aina haluan olla "työni näköinen", edustaa työtäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun työsi onkin sellainen, että kodin ulkopuolella on oltava työnsä näköinen. Olisi minulle kyllä kauhistus - minä olen liian mukavuudenhaluinen nykyisin. Vaikka tykkäänkin vaatteista ja laittautumisesta, niin välillä kyllä olen kuin mikäkin linnunpelätin - ja kuljeskelen ulkosalla vähän varoen, että ehdin pujahtaa piiloon, jos vaikka joku työtuttu tulisi vastaan. Aina en ehdi;)

      Poista
  3. Tuo pääkalloheijastin luo mukavaa särmää aikuselle Ladylle :-)

    VastaaPoista
  4. Mulle on aina välillä blogeja lukiessani tullut mieleen, että seisovatko bloggaajat aina ihan täysin mainostamansa tuotteen takana ja voivatko rehellisesti ja omakohtaisesti sitä suositella. Ja mitä tulee pääkalloheijastimeen...se nimenomaa on tyyliä, täysin omaa eikä massan mukana menevää =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa olen itsekin joskus miettinyt - ja välillä se tuotteen kehuminen menee niin yli, ettei mitään määrää - mutta kukin tekee tyylillään!
      Ja tuota pääkalloheijastinta ei nyt vaan voinut ohittaa - itseasiassa ostin niitä muutaman varallekin, kun mä nyt vaan olen tällainen homssantuu, että multa häviää kaikki;)

      Poista
    2. Itse seisoin omien juttujen takana. Sanon aina, että kirjoitan vain sellaisista jutuista, joista itse tykkään, jos jostain en tykkää, niin siitä en kirjoita. Sen olen tehnyt aina aiemminkin kun kirjoitin 7 vuotta paperiaskartelublogia. Kerroin aina rehellisesti, jos jostain en tykännyt ja mistä tykkäsin. Alan harrastajat oppivat tietämään, että sanaani voi luottaa. Sitä yritän noudattaa nytkin.

      Poista
    3. Maiju, sen huomaakin, että sinä tykkäät siitä, mistä kirjoitat;) Minä luulen, että suurin osa bloggaajista toimiikin rehellisesti, mutta aina joukkoon se muutama mahtuu, joka toimii toisin - ja se ärsyttää, kun jostakin tuotteesta haluaisi ihan oikeasti tietää, millainen se on.

      Poista
  5. On Tyylii! Vaikka muille jakaa! (ottaisin ton heijastimen het) Itse taisin kerran kirjoittaa "Löydä tyylis Lyyli" :)) eli ihkaomatyyli on paras. Kun ei sitä kellään muulla edes ole.. ;) vai mitä.
    -Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo heijastin on kyllä mun lemppari - on mulla enkeleitä, pikku Myitä, dimangeja ja ristejäkin, mutta tämä on tällä hetkellä must;)
      Ja kyllä - oma tyyli on se paras tyyli!

      Poista
  6. Tuttu tunne tuo ovikellokauhu... Kesä meni kumppareissa ja siihen tyyliin. Mökkikunnan kyläkaupassa ne kumpparit ja huivi ovat onneksi ihan normiasu. Nyt en ole töissä ja päätin senverran ihmistyä, että joka aamu vaikka kotona vaan olenkin, niin laitan edes poski- ja huulipunaa. Ihan vaan vaikka itseni vuoksi ja sen kerran vuodessa vierailevan nuohoojan :D

    Minulla on vähän ristiriitainen suhde vaatteisiin ja pukeutumiseen. Toisaalta kiinnostavat kovasti - nyt kotona tärkein kriteeri kuitenkin vaan on mukavuus ja lämpimät villasukat - talvella kahdet päällekäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin kesällä yritin ryhdistäytyä täällä kotona, kun ulos tuli poikettua tuon tuosta tuohon pihalle - normivarustuksella jos sinne olisin mennyt, olisivat naapurit karanneet;) Ja sama minulla: tykkään vaatteista ja ne kiinnostavat, mutta toisaalta olen valtavan mukavuudenhaluinen.

      Poista
  7. Minäkin tykkään rötöpukeutua kotosalla :) Kyllä ladylla yksi pääkallo menee..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotona pitää saada olla homssantuu ja täytyy myöntää, että on niitä pääkalloja vähän muuallakin - mutta käytössä vain yksi kerrallaan;)

      Poista
  8. Yks päivä kun kaivelin jotain vaatekaapista, funtsailin ittekseni, että on se luojan lykky kun ei tarvi pukeutua jakkupukuihin tms, edes "pleiseri" ei ole mun juttuni. Joskua aikoinaan kun on vuosikausia pukeutunut edustamiensa firmojen työasuihin niin nyt osaa olla kiitollinen, että työyhteisö on niin vapaa että käytännössä koko ajan on se casual friday :)
    Saa "rönttöstellä" hela tiden :D ....ja kotona vielä vähän enemmän...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä toisaalta tykkäänkin välillä pukeutua ihan kunnolla, mutta on niitä aamuja, kun ei millään viitsisi ja toivoisi olevansa jollain ihan muulla alalla - onneksi on noita vapaampia päiviä välillä, muuten minut hukka perisi;)

      Poista
  9. Kyllä tuo yhteistyö pitää aina olla sellainen, että itse seisoo sen takana! Niin se vaan menee, jos ei tunnu omalta, niin sitten siihen ei tartuta. Niin se vaan menee.

    Ja voi kuule, näkisit meikäläisen kotioloissa. Minä mennöä viipotan kotona pyjama-alaosissa joita kannoin Lontoosta taas vuoden tarpeiden verran. Päällä on t-paita tai kollege joka on auttamatta nähnyt oathaat päivänsä jo vuosia sitten, mutta koska pysyy kasassa niin sellaisella mennään. Tykkään kyllä pukeutua ja leikkiä väreillä, mutta kotona pitää saada olla rennosti,.

    Ja pssssst: En se minäkään aina niitä vaatteita valmiiksi laita, nytkin tuskastuneena mietin, että tarttisko jotain muutakin kun aamutakkiin tänään pukeutua ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteistyöstä olen kyllä just samaa mieltä!
      Ja voi että on lohdullista tietää, että on muitakin, jotka kotona vähän relaavat;)
      Mukavaa työpäivää - oli päällä sitten se aamutakki tai jotain muuta!

      Poista
  10. Kotona tulee myös mun kuljettua ihan meikittä ja mukavassa asussa, ..asun mukavuus on tärkeintä, ei ulkonäkö :) ja talvella pitää olla jotain oikein lämmintä näin vilukissalle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavuus on hyvä juttu - ja mitä enemmän tätä ikää kertyy, sitä enemmän sitä mukavuutta on alkanut arvostaa;)

      Poista
  11. Kiva, ku on muitakin rock-henkisiä :) Mulla on itelläki oikeen kunnon rokkiheijastin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin onkin - minä olen päättänyt, että jos Luoja elinpäiviä suo, niin vielä rollaattorillakin käyn rock-konserteissa;) - toivottavasti kuulokin vielä pelaisi!

      Poista
  12. ♥ ihan jee yhdistelmä! Ja eikun menox vaan! :)

    VastaaPoista
  13. Niin pitää tehdä kuin sydän sanoo..., jos se sanoo ei mainoslinkille, niin se on ihan ok. Tykkään lukea sun juttuja, ihan mistä vaan aiheesta, ei tarvitse olla pukeutumista ja muotia, sitä on aika paljon saatavilla muutenkin. Heijastin on päheä! Kun on 40+ ja 50+ voi ottaa tyyliistä vapauksia...:) Heijastimet pitäisi jo kaivaa esiin täälläkin! Mukavaa alkanutta viikkoa sinne ja hus hus flunssalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos♥ - ja flunssaa yritetään häätää kaikin keinoin;)

      Poista
  14. En minäkään osaisi suositella mitään, minkä takana en itse ole. Minulla työpukeutuminen on helppoa kun työpöytä on kotona, voin uurastaa vaikka yöpaidassa :) Kun poistun kotoa pukeudun tarkemmin, ihan omaksi ilokseni. Toivotan pikaista paranemista flunssasta ja mukavia syyspäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kyllä aina välillä kadehdin teitä, jotka saatte tehdä töitä kotona - tai joilla on virkapuku - tai jotka ovat työssä, missä voi pukeutua rennosti vaikka joka päivä. Mutta toisaalta - tykkään työstäni, joten kai sen vuoksi sitten voi vähän kärvistelläkin - joskus, sillä kyllä laittautuminen välillä on ihan hauskaakin;)
      Ja flunssaa vastaan taistellaan koko ajan ja luulen, että parempaa päin ollaan menossa:)
      Sinne myös mukavia syyspäiviä!

      Poista
  15. Hheeihihi. Mikä heijastin :)??

    Meillä voi töissä ollaa maailman rennoimmin. Villasukat kuuluu päivittäiseen työasuun. Mä nautin suunnattomasti etttei meillä ole pukukoodia, koska mä tykkään kans rennoista releistä :)

    Kivaa viikkoa!

    VastaaPoista

Kiitos - kommenttisi ilahdutti suuresti!

BLOGGER TEMPLATE DESIGNED BY pipdig